Maailma on täynnä ties ja mitä lasten leluja. Jouluisin ja syntymäpäivien aikaan joka nurkka täyttyy uusista kapistuksista, jotka lopulta kiinnostavat vartin, kunnes ne unohdetaan. Ei lapsi tarvitse lelulehtien hienouksia, uusimpia hössötyksiä. Monesti tuntuukin, että alunperin lasten hinku jatkuvasti uuteen materiaan on vanhemmista lähtöisin.
Kasa hiekkaa tai hiekkalaatikko tarjoaa loputtomasti virikettä lapsille. Siellä ne istuu tunti ja päivä toisensa jälkeen, käyttävät mielikuvitustaan. Milloin tehdään synttärikakkuja, koska keitetään soppaa vieraille, joskus tehdään kilparata tai linnoitus. Loputtomasti vaihtoehtoja.
Luonto tarjoaa paljon muutakin; oksia, lehtiä, käpyjä, kiviä, puita, ojia.. Lapset näitä osaavat käyttää, mutta kovin usein törmää aikuiseen ihmiseen, joka ei näe luontoa mahdollisuutena lapsen viihdyttämiseen.
Miten olisi, jos ensi kerralla materian sijaan lahjoisikin kummilasta tai sukulaismuksua yhteisellä ajalla esimerkiksi luontoretken, mäenlaskun, kalastamisen, veneilyn tai jalkapallon pelailun merkeissä? Aikuinen säästää rahat ja lapsi saa elämyksen, jota muistelee varmasti pitkään. Varmasti pidempään kuin ainuttakaan kiinalaista halpatuonnin tulosta.
Vink vink. Ehdotus on toimivaksi testattu ja yhteisiä hetkiä muistellaan vielä vuosienkin päästä.
Vink vink 2. Kuvassa näkyvän metsän takana (Somerolla) vietetään ensi lauantaina Ol Hollil - tapahtumaa. Ehkäpä eksymme itsekin vaikka ohjelma on junnannut toistakymmentä vuotta jo samana... Siinä tenaville elämyksiä pikkurahalla! On rakkottia poikineen!
Meijän mukulat kaivo kevväällä monta viikkoo maasta matoja, kunnes ne hoksas, että sitä savimaata voi muavailla. Muavailua kesti sit kans pari viikkoo kunnes tuli lämmin ja ne siirty lampeen pluttaamaan. Kylmällä kelillä on uitettu omatekosta laivaa. Polkupyörät on ainoot lelut jotka on pihalla kiinnostaneet (nekin ilmaseks saatuja). On se kamalaa juu, millai jotkut tyrkyttää sitä tavaraa lapsille. Vaikka toisaalta, tullee munki ussein ostettua kirppikseltä niille kaikkee piäntä...
VastaaPoistaKirppiskin on mun mielestä lievempi vaihtoehto, koska joku muu on jo ajanut rahansa halpatuontiin. Ei mun soimaa omatunto kirppisostoksia. Ostelen itsekin satunnaisesti (tosin olen aika ronkeli lelujen suhteen) kirppikseltä, lapset vaan ei saa silloin olla lähettyvillä, koska en halua opettaa heitä siihen, että aina saa jotain materiaa.. Hei savi mulla ei ole itsellä tullut edes mieleen! Meillä tosin ei savea ole, mutta voishan sitä käydä ryynäämässä sukulaisten nurkista. Itsekin sitä mukelon mylläsi savessa mamman rannassa päivä kaudet. Ei tekisi omalle ihollekaan hullumpaa mylläillä hiukan savessa uimareissun yhteydessä ;)
PoistaNo sepäs siinä onki, ko mää oon antanu mukuloitten itte valkata kirppiksellä mitä haluaa. Jos on halpa (eikä kovin tilaavievä), oon sitte ostanu. Nyt ne ruinaa aina, että osta tää ja osta toi. Ja huusholli on täynnä piäntä romua...
Poista