Rakkaudesta lapsiin, halusta terveyteen, ilosta liikuntaan, elämän ekologisuudesta, intohimosta kirpputoreihin, vanhoihin esineisiin, autiotaloihin, metsien hiljaisuuteen. Toisinajatteleva, bio- ja sijaisäiti kirjoittaa elämänsä pienistä ja tärkeistä asioista.
lauantai 13. syyskuuta 2014
Kasviskeittoa, kiitos.
Viime aikoina on kokkailtu mitä erikoisempia kasvisruokia. Olen saanut hiekkalaatikon reunalta mm. vinoalettuja, linssipiirakkaa ja kikkelisoppaa (lapsi-suomi-sanakirja: kikherne=kikkeliherne). Enpäs kaikkea olekaan keksinyt kokeilla.
Eilen keksin kokeilla kukkakaalisosekeittoa. Pari pottua, pari porkkanaa, puolikas jättikokoisesta kukkakaalista, sipuleita, litra vettä, mausteet ja perään tuorejuuston rippeet kaapin uumenista. Vei kielen mennessään hampunsiemenillä ja raejuustolla höystettynä.
Kasvissoppaa nuoremmatkin teki ukin nurkissa. Tekivätkin oikein antaumuksella päänahasta kenkien sisäpohjaan saakka. Viihtyivät pari tuntia ilman riitoja, räkättivät ja nauttivat olostaan. Muutamassa minuutissa hoidettu suihkuttelu ja kuivien vaatteiden päälle vaihtaminen oli suorastaan liian helppo jälkipyykki tästä sukkien neulomiseen pyhitetystä hetkestä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti