Neljän ihmisen omaisuus muutettavana, viimeisillään raskaana oleva emäntä, yksi jaloissa soosaava kolmevee.. Nappasin kyytiini nopeimmin liikkuvan tekijän.
Syntyperäisenä somerolaisena häpeäkseni tunnustan, etten ole koskaan käynyt Kultelan savipuistossa. Vuosittain järjestettävä Savi palaa -tapahtuma on monesti houkuttanut, mutta myöhemmin olen katumuksissani kuvia katsellut paikallislehdestä. Vasta tällä viikolla kuulin, että Savipuistossa on myös leikkipuisto. Sinne siis!
Olen kuullut laimeita kommenteja miljööstä. Itse ihastuin heti. Kaikki hieman vinksallaan, sieltä ja tuolta repsottaa. Mikään ei ole viimeisteltyä ja vuosien saatossa kyhätyt kerrokset näkyy selkeästi. Paikka on nähtävyytensä ilman suurempaa suorittamista.
Paikka soveltuu erinomaisesti myös esimerkiksi syntymäpäivien viettoon. Pannukahvit porisemaan liedelle ja kakku pöytään, lapset viihtyvät puistossa ja aikuiset saavat rauhan rupatella. Pidän paikkaa enemmän kuin täydellisenä myöhemmin tänä vuonna järjestettäville syntymäpäiville.
Aamupäivämme Savipuistossa huipentui tietysti Soosan ja Moosan kylpyhetkeen ojassa ja seuraava parituntinen kuivateltiinkin kamppeita mummin kuivauskaapissa. Serkkukolmikko katseli tovin Kaapoa, joi lämmintä kaakaota ja mussutti mummin sipsipurkista viimeisetkin muruset. On ne herttaisia yhdessä. Ainakin hetkittäin, muutaman minuutin kerrallaan. Puhumattakaan letkautuksista, toteamuksista ja keskinäisistä takapenkkikeskusteluista.
Moosa: Poosa mitä sää mietit?
Poosa: Mää vaan mietin, että mitä me mahdetaan huomenna tehdä.
Moosa: Ensin mei herätään, sit mei syödään, sit mei leikitään ja sen jälkeen istutaan sängyn reunalla kiltisti.
😃
VastaaPoista