Voisihan sitä panostaa. Laittaa kymmeniä euroja saadakseen kalenterin varustettuna kullanmurujen kuvalla tai viimeisimmällä trendillä. Hankkia kenties jo nyt älypuhelimen, johon olisi näppärä merkata menonsa ilman ainaista toimivan kynän tonkimista laukun pohjalta.
Seinäkalenterin ostan aina vuoden vaihtumisen jälkeen, jolloin niitä saa hävityshinnoin. Oikeastaan en tiedä edes panostanko ainuttakaan euroa tänä vuonna vai tulostanko mahtavalla tietoteknisellä osaamisellani luotuja taulukkokalentereja koko vuodelle. Ei hassumpi vaihtoehto, tarpeeksi yksinkertainen ja selkeä todelliseen tarkoitukseensa.
Taskukalenteria en ole koskaan osannut käyttää tunnollisesti, satunnaisia merkintöjä ja työvuoroja. Vuoden vaihduttua kahden lapsen työssäkäyvänä äitinä lienee viisasta ottaa vahvistus omalle muistille, kun ei enää olekaan vastuussa vain omista menemisistään ja tekemisistä. Taaskaan en euroakaan tuhlannut moiseen läpyskään, joten äitini opiskelujen kylkiäisenä saama kalenteri ajaa hyvin asiansa. Jokunen pala teippifirman jämiä kansiin ja matkalle kohti alkavaa vuotta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti