Vuorokausi kuukaudesta. Voisin kuvailla itseäni kiukkuiseksi vanhaksi pahasuiseksi ämmäksi. Siihen kaikkeen negatiivisuuteen, laiskuuteen, pöhötykseen ja paheiden mielitekoihin lisää vielä pari kiukuttelevaa mukulaa niin eiköös keitos ole melko hapan.
Talo hiljeni. Pakastimen ovi aukesi. Mitä oli vastassa. Kaksi raakasuklaan palaa! KAKSI! Viimeinen toivo menetetty päivän parantumisesta. Huikean saaliini kanssa lysähdän sohvalle. Ei tee mieli edes neuloa. Käyn kanavat läpi. Näen Peltsin. Oi, Peltsi ja Erätulilla! Miehiä metsissä, hikisinä, räkä poskella rypemässä. Siinä aikuisviihdettä kerrakseen! Päiväni pelastui sittenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti