tiistai 26. elokuuta 2014

Tasapainossa


Miettii illalla, aikatauluttaa. Pohtii syitä, miettii seurauksia. Suunnittelee, valmistautuu henkisesti. Nukkuu yön hyvin, herää aamulla varhain herätyskelloon. Laittaa puurokattilan porisemaan, meikkaa ja suoristaa hiukset. Etsii itselleen siistit ja neutraalit vaatteet, huolehtii lasten vaatteet sohvalle odottelemaan. Miettii jokaisen vaatteen tavallisesta poiketen ainakin neljään kertaan. Tarkistaa, että molemmat puhelimet on varustettu riittävillä pykälillä. Valmistelee eväät, pakkaa laukut. Muistaa pakata kamerankin mukaan, tärkeitä tilanteita luvassa. 

Olen miellyttäjä. Useamman vuoden sosiaalialalla toimiminen on opettanut miten paljon arvostus, kehutkin, hymy, empatia ja syvälle silmiin porautuva katse saa aikaan. Kun on aidosti lähellä, kontaktissa. Kuuntelee ja vastaa. Miellyttää, unohtamatta todellisuutta. 

Lapset herää, keskittyy telkkariin. Onpas rauhallinen aamu. Hetki omia ajatuksia, kuluvan viikon suunnittelua ja villasukan neulontaa. Pyydän lapset syömään, valitsevat mustikat puuronsa joukkoon. Olen aikataulussa, puoli tuntia reissuun lähtöön.

Puhelin soi. Puolessa minuutissa päivän suunnitelmat vaihtuu. Ajattelen ristiriitaisesti, kaikessa puolensa. Harmittaa, peitän pettymyksen. Pohdin asioita taas sydämellä. Asioita, joita ei pitäisi ajatella sydämellä ja liialla empatialla. Tarrakorvat tivaa puhelusta, keksin heille satuja. Puran kassit, vaihdan farkut pois ja keskityn meikattuna normaaliin arkeen lasten kanssa.  

Elämä jatkuu, tasapainossa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti