Yksinkertaista

Kävellä hymy huulilla pitkin toria kassillinen persiljaa kädessä pisaroiden rapistessa sateenvarjoa vasten. 

Jutella ja tuhista takapihalla iltaisin vierailevalle siilille, tarjota tunnolliselle tyypille hieman iltapalaa.

Keskustella ruokakaupassa aamuostoksilla oleville vanhuksille saavuttaen hymyn molempien kasvoille.

Istua ystävän kanssa iltapäiväkahvilla keskellä viikkoa. 

Nauttia, kun ilma virtaa läpi asunnon verhoja lepattaen.

Olla vapaa.

Olla tavoittamattomissa, yksin.

Vähentää vielä puolentoistatuhannen tavaran jälkeen asunnosta kerta toisensa jälkeen vielä yksi kassillinen kirpputorille vietävää. 

Elää materiatonta elämää.

Katsella oman käden tekemää työtä ja todeta selvinneensä jälleen.

Ripustaa onnellisen ja ylpeän lapsen taidetta ympäri asuntoa.

Viettää kesäinen päivä kehitysvammaisten, erityisten persoonien parissa.

Nähdä lasten riemastuneet ilmeet naapurista kantautuneiden kyläilyhuutojen kaikuessa korville.

Halata paljon, päästää lähelle, olla lähellä.

Seurata pienen pienten tomaattien kypsymistä.

Vähentää sosiaalisen median käyttö muutamiin minuuteihin vuorokaudessa.

Kertoa lapsille iltasatua omasta päästä.

Kysyä illalla missä äiti on tänään onnistunut, kertoa missä lapsi pärjäsi hienosti.

Haaveilla työstä mansikanpoimijana.

Puhdistaa kehoa ystävän suosittelemilla ruohosipulisilla jalkakylvyillä.

Luottaa tulevaisuuteen.

Ostaa itselle taulu, joka tuntuu niin oikealta.

"Do more of what makes you happy."