Vaaleanpunaiset liinatreffit

Jo on virrannut vettä Loimijoessa siitä, kun viimeksi Forssa-Loimaa-seudulla on kantoliinatreffejä vietetty. Viimeksi tuskailimme sitä miten lapset alkaa kasvaa isoiksi, kantamiset vähenee ja monella kantamiset on jo käytännössä loppuneet. Näin myös meillä. Onneksi uusia liinavauvoja on "kasvatuksen alla" porukassamme, joten saadaan me isojenkin lasten äidit jatkossa ihailla edes toisten kantamisia.

Kantamisen väheneminen ei tätä muijasakkia ole hillinnyt. Juttua riittää ja tunti jos toinenkin vierähtää hetkessä. Itselläni on edelleen kaappi pullollaan kantoliinoja. Kantoreppuja käytetään yhä satunnaisesti. Olen mieleiseni liinat löytänyt, joilla on myös aloittelijoita helppo ohjailla kantoliinailun pariin. Miksi moisista siis luopuakaan vaikka omat kantamiset alkaa olla finaalissa. Yleinen vitsi onkin miten sitten isoäiteinä kanniskellaan kullannuppuja ja pidetään mummojen liinatreffejä ;)

Liinatreffien ohella saatiin tutustua myös ensikertaa Emännän (isolla Eellä!) ja hänen perheensä "uuteen" kotiin. Uskomattomia vanhoja huonekaluja, persoonallisia ratkaisuja ja luonnikkaasti yhdistelty uutta ja vanhaa. Ihana huvikumpu, oikea suurperheen koti! Suuri kiitos myös maistuvista eväistä. Tullaan toistekki!