Meille on suotu varsin mukava naapurin perhe. Lapsemme ovat samassa päiväkotiryhmässä ja viime viikonloppuna vihdoin kävimme koputtelemassa ovelle ja tekemässä tuttavuutta. Viikko onkin hypätty vuoroin toistemme mailla ja lasten keskinäinen leikki on ollut ihailtavaa. Itselläkin on puhtoinen omatunto, kun on lapsella mielekästä seuraa kotosalla silloin, kun itsellä on välttämättömiä kotitöitä. Monesti sitä tuntee riittämättömyyttä seurusteluun ja yhdessä oloon erityisesti työpäivien jälkeen. Onni on mukavat naapurit ja heidän ihanat lapsensa!
Jännityksessä, odotuksessa ja vaikeissa valinnoissa on viime viikot pyöritty. Syksyn PRIDE-valmennus on poikinut halun ryhtyä tukiperheeksi. Kevään mittaan saapuu pieni elämä viikonloppuja rikastuttamaan. Pidän aina lähellä, kuljen matkan vierellä. Lupaan sen.
Voi ku meilläki olis naapurissa lapsia, kuullostaa mahtavalta! Hiano homma toi tukiperhejuttu. :-)
VastaaPoistaMeidänkin naapureissa on kaikki muut perheet jo lapsensa maailmalle lähettäneet. Kyllä se pienten ystävyys sydäntä lämmittää :)
Poista