perjantai 19. kesäkuuta 2015

Aikataulutettu elämä


Arvoitus 

19.6.2015

Kuva 1. Lukollisessa liinavaatekaapissa jäljellä salassapidettävät asiakirjat ja edellisen auton myyntivoitot. Juuri ne rahat, jotka on pian ainoat säästöni.
Kuva 2. Menin tärkeään tapaamiseen räkäisessä mekossa, puuroa leggareissa, tennareissa, ajankohtaisessa pankkiryöstäjähuivissa ja maiharitakissa. Ajatuksilleni näytettiin vihreää valoa.
Kuva 3. 300 litran arkkupakastimessa on säilöttyjä tuhottavana enää 100 litraa. Aika loppuu kesken ennen kuin ruoka.
Kuva 4. Maksoin 5e lastenosastolta ostetuista juoksupöksyistä. Kenties vyötärönauha piiskaa eteenpäin väsyn yllättäessä.
Kuva 5. On sekaista. Hirveää. Kamalaa. Kaikki huis ja hais, pahvilaatikoita, muovilaatikoita, jätesäkkejä.. 
Kuva 6. Lohifilettä kiloittain pakastimessa. Keitto on nopeaa, helppoa ja riittoisaa. Nyt ei ihmeisiin jouda.
Kuva 7. Ajan tuhansissa ajatuksissani päivästä toiseen aakkosaseman ohi. Seuraavaksi siirryn peukkukyytiin.
Kuva 8. Ostin ensimmäisen muovipussin sitten vuosiin. Tuoreiden kasvisten sijaan sujautin pussiin pakastevihanneksia ja eineskarjalanpiirakoita. Annan itselleni luvan mennä helpoimman kautta, kerrankin.
Kuva 9. Verhot pakattu, näkevät päivänvalon seuraavan kerran syksyllä. Bikinit kodinhoitohuoneen ovenkahvassa osa sekamelskaa, suuri motivaattori. 

Tavoite

20.7.2015

Aloitan kesäloman. Olen tilannut aurinkoa ja lämmintä. Bikinit tuskin ehtii uimareissujen välillä edes kuivua. Seuraavat viikot kulutan laatikoita purkaen, palloa vihreällä nurmella lasten kanssa potkien, uimarannalla kirjoja lukien tai villasukkia neuloen, suunnittelemattomia kesäreissuja tehden. Tutustun ympärilleni aukeavaan uuteen ja tuntemattomaan, mutta samalla vanhaan ja tutuksi tulleeseen maailmaan. Enää ei tarvitse ajatella, stressata tai kiirehtiä. Voin ja aion nauttia elämästä.

Pyyntö

Väliin jää kuukausi. Monen monta tuntia, jotka vietän yksin. Kiristän hermojani, stressaan, aikataulutan, suunnittelen ja panikoin. Teen vuorotyötä, tyhjennän ja täytän, puran ja luon uutta. Olen olosuhteiden vuoksi lapsistani erossa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Soittakaa, laittakaa viestiä, tulkaa kylään, viekää metsään, terassille, kahville, potkista tai biitsiä pelaamaan, lenkille, saunaan, rannalle.. Viikolla tai viikonloppuna, aamuvarhaisella tai ehtomyöhällä. Luvatkaa, etten hukuta itseäni maalipurkkiin tai hio seiniä kesän kuumimpina päivinä. Varmistakaa, etten mieti portaiden maalausta tai ovenpielien kuntoa viikonloppuvapainani. 

Varoitus: Mikäli saat vastalauseen "En mä nyt pysty, kun mun pitäisi..."
a) saavu paikalle, avaa ovi, sido jalat ja kädet, vie väkisin seinien ulkopuolelle.
b) kisko päälle remppavaatteet, pakkaa mukaan porakone ja tuhlaa vapaa-aikasi hyväntekeväisyyteen.
c) saavu, keitä kahvit ja kaiva pakastimesta pullaa. Lupaan istua aloilleni ja lopettaa tössöttämisen.

Kysymys

Joko arvaat?

6 kommenttia:

  1. Sä voit aikatauluttaa lomakalenteriin - "käynti Marttilan tilalla." :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kutsusta! Pistäydyn toki ja hommii pitää olla! Voidaan viettää sitten vastavuoroisesti Pappadiipan tapetointitalkoot ;)

      Poista
    2. Ootko sutinu ikinä kalkkimaalia? Mä en oo, mutta kanalaan ajattelin sitä sutata. Apukäsistä ei varmasti ois haittaa!:) ..ja tapetointi on kivvaa hommaa..;)

      Poista
    3. Olenhan mä. Tosin apumiehen virassa vain eli amatööri lopputulemalta :D nonni, ensin kalkitaan Marttilassa ja sit tapetoidaan Pappadiipalla! Ja kutsutaan toki paikalle muitakin työtä pelkäämättömiä? ;)

      Poista
    4. Mä tuun mielelläni. ☺ En kyllä osaa mitään noista yllämainituista, mutta voin mä ainakin sit ruokaa tehdä, kaffetta keittää, kantaa siideriä kylmään ja lämmitellä saunaa. Eiks siinä oo jo aika paljon...?! ;)

      Poista
    5. Pitäähän huushollissa emännälle korvike olla, jos alkuperäinen on siirtynyt miesten hommiin ;) olette mahtavia! :)

      Poista