Rakkaudesta lapsiin, halusta terveyteen, ilosta liikuntaan, elämän ekologisuudesta, intohimosta kirpputoreihin, vanhoihin esineisiin, autiotaloihin, metsien hiljaisuuteen. Toisinajatteleva, bio- ja sijaisäiti kirjoittaa elämänsä pienistä ja tärkeistä asioista.
maanantai 5. tammikuuta 2015
Pieni ihme
Eilen sain syliini jotain pientä, ihanaa, ainutlaatuista. Tädin pienen murun, niin rakastettavan ja arvokkaan. Katselin pieniä käsiä, kuuntelin tuhinaa. Näin kasvojen muuttuvan punaisiksi, otsan rypistyvän, tunsin kehon jännittyvän. Kuulin komeat parkaisut, uniset mutinat ja maiskutukset. Kannoin sylissäni, heijasin, hyräilin ja lauloin. Kaiken tämän tein vaistomaisesti, vanhasta tottumuksesta, muistijälkien ohjaamana. Katsoin pientä ihmettä ja ajattelin miten onnellisten tähtien alle juuri hän, uusi yksilö, onkaan saanut syntyä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pieni lämmin nyytti ryppyisine suloisine käsineen. Onnea pienelle, onnea myös tädille.
VastaaPoistaTäti kiittää. Oi rakkautta <3
Poista