sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Kaikki kengät hyllyssä?


Monesti sitä pysähtyy ajattelemaan millaista elämää ihmisen lopulta pitäisi elää, mistä sen onnen löytää. Katselen aamuisissa työtehtävissä kaupungin syrjäseuduilla vastaantulijoita, joiden veressä virtaa milloin mitäkin. Kulkevat vastaani kasvot tyhjinä, eletty elämä taskussa ja tulevaisuudesta ei tietoa. Todennäköisesti hekin ovat olleet elämässään onnellisia, ties vaikka olisivat edelleen.

Olisi hirveää nähdä tulevaisuuteensa. Nähdä ne kaikki kivet ja kannot, joiden rinnalla arkinen onni elon tiellä tuskin vaikuttaisi kovinkaan kummoiselta. Arjen keskellä turtuu ja huomaa jokaisen päivän menevän ohi kuin varkain, toistavan tiettyä kaavaa ja rutiinia. Pitää pysähtyä ajattelemaan mikä lopulta menneessä viikossa olikaan elämyksellistä, erilaista ja vapauttavaa.

- Rakastan taivaan eri sävyjä, nousevaa aamua. Tallustelen työaamuisin saman reitin samaan aikaan, on hienoa seurata aamujen olevan aina vain valkeampia, kevään olevan entistä lähempänä.
- Talvi yllätti. Ei peltivaurioita, apu nopeasti saatavilla ja sydämen verenkierto parani heti aamutuimaan.
- Myöhäisen illan koiralenkki metsän halki polveen ulottuvassa hangessa. Puhdistavaa, kertakaikkisesti.
- Itkin. Itken nykyään liian harvoin.
- Juoksin Varsansuolle, toteutin vuosia sitten asettamani haaveen. Kurkin autiotalojen ikkunoista, ihailin lumisia maisemia, suljin silmäni suon laitamilla. Olin hetken kuin yksin tässä maailmassa.
- Herättävää jaloille ja mielelle tallustella lenkin jälkeen jäistä tietä pitkin kotiovelle. Kylmistä kesäilloista jäänyt tapa kantaa läpi vuoden.
- Olen antanut itselleni luvan, antanut periksi kiusaukselle, vastustamattomalle tuoksulle. Olen juonut kahvia ja nauttinut jokaisesta kupillisesta. 
- Illalla sytytän tulen takkaan, istun sohvalle kutimien kera. Talo on hiljaa, olen "yksin". Tästä hetkestä nautin niin tavattoman paljon.
- Istuin iltaa nuotion äärellä ja totesin reissuseuralle, ettei tämä elämä kaksvitosena yhtään hullumpaa olekaan.

Seuraavaksi aion suunnata aamusaunaan lasten kanssa, saunoa tunnin, kenties toisenkin, vilvoitella pakkasessa, kuunnella lasten luttailuja pesuhuoneen puolella ja antaa menneen viikon virrata hikenä pois kehosta ja mielestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti