Rakkaudesta lapsiin, halusta terveyteen, ilosta liikuntaan, elämän ekologisuudesta, intohimosta kirpputoreihin, vanhoihin esineisiin, autiotaloihin, metsien hiljaisuuteen. Toisinajatteleva, bio- ja sijaisäiti kirjoittaa elämänsä pienistä ja tärkeistä asioista.
sunnuntai 2. huhtikuuta 2017
Fluorilla vai ilman?
Työskennellessäni pian koulua starttaavien lasten maailmassa olen hätkähtänyt hammaslääkärireissuista kantautuviin kuulumisiin. Olen yllättynyt useasti kuinka alle kouluikäisiltä paikkaillaan reikiä hampaista.
Torstaina pelon sekaisin tuntein vein omaa esikoululaistani hammaslääkäriin. Sitä lasta, jonka hammashoidon olen laiminlyönyt koko lapsen eliniän. En ole tehnyt kuten neuvolassa ohjattiin, en kuten hammaslääkärit paasaavat. Lapseni suuta ei ole tiettävästi kertaakaan pesty fluoria sisältävällä hammastahnalla. Lisäksi hampaat pestään vain satunnaisesti aamuisin. Viimeiseksi mainitun myönsin rehellisesti hammaslääkärille, mutta ensimmäistä en.
Kehuja sateli. Siitä kuinka siistit ja hyvin hoidetut hampaat lapsella on, ei reikiä, ei reiän alkujakaan. Tämän lääkärin mielestä jopa purenta ok, toisin kuin aiemman lääkärin mielestä. Kädet ristissä toivon, ettei tyttö joutuisi samaa vuosien oikomishoitoa käymään läpi kuin itse kouluaikoina kuullen lopulta kaksvitosena, että suurimmat purentavirheet oli jätetty vieläpä korjaamatta.
Pari vuotta sitten itseltäni poistettiin pari viisaudenhammasta. Niihin aikoihin ahkerasti hammaslääkärissä juostessa kuulin jatkuvasti siitä kuinka harvinaislaatuiset nuoren ihmisen hampaat omistin. Reikiä nolla vielä tänäkin päivänä.
Tuolle hammaslääkärille tunnustin kaikki syntini. Jätin leikkauksen jälkeisen tulehduksia ehkäisevän antibiootin syömättä, korvasin mokoman turhuuden purskuttelemalla kolot vodkalla puhtaaksi aamuin illoin. Vanha mies nauroi ja sanoi, ettei voi suositella ammattilaisena, mutta toimiva keinohan se oli. Sama mies sanoi hammastahnan puhumattakaan fluorista olevan hampaiden hoidossa toisarvoinen asia; tärkeintä on harjata säännöllisesti ja syödä oikein.
Fluorista puhutaan valtavasti, samoin xylitolista. Pastilleita ja purkkaa meillä käytetään silloin kun muistetaan niitä kotiin kantaa ja pussista vielä suuhunkin heittää. Luontaistuotteen fluorittomiin hammastahnoihin siirryin itse seitsemän vuotta sitten, kumpikaan lapsista ei ole koskaan saanut omakseen kaupassa ihailtuja kauniita tuubeja.
Meillä kaikilla on reikiä nolla. Me syömme kuten mikä tahansa normaali suomalainen perhe. Me emme ole natseja hampaiden pesun kanssa eikä maailma kaadu pastillin unohdukseen tai iltapesun väliin jättämiseen. Miksi fluorittoman perheen jäsenillä hampaat säilyy ehjänä vuodesta toiseen, kun ohjeita noudattavien perheiden lapsilta paikkaillaan reikiä pienestä pitäen? Puhumattakaan niistä aikuisista. Onko fluori lopulta hyvä vai paha? Miksi hammashoidossa painotetaan käyttämään ainetta, jonka tutkimisesta on saatu ristiriitaistakin tulosta?
Googlaa jos uskallat. Etsi tietoa, ole kiinnostunut. Niin tein itsekin vuosia sitten, valiten oman puoleni. Jopa lasteni hampaiden kustannuksella.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Meillä töröttää vessassa kaupan tuubit, mutta reikiä ei ole ollut tässä taloudessa kellään, ikinä. Perimä ja arpaonni taitaa olla hyvien hampaiden salaisuus.;)
VastaaPoistaVoi siis kiittää, että arpaonni edes joskus tässä maailmassa suosii 😉
Poista