En sano sitä sanaa ääneen, koska tunteeni nousevat. Kutsun sitä työpaikan kahvipöydälle ilmaantunutta sinisävyistä suklaalevyä karpalo-manteli-piparkakkumaustiseksi. Pidin sitä käsissäni, katselin sisällysluetteloa. Laitoin takaisin pöydälle ja aloin pyöritellä ajatusta. Pyöritin päivän, pyöritin toisen. Suklaalevy katosi pöydältä parempiin suihin. Muut sai maun, itse käärin folioista vain ajatuksen...
Kaksi jääpalamuotillista. Raakasuklaata. En kerro reseptiä, taaskaan. Sitä ei ole olemassakaan, toista samanlaista ei tule. On vain maisteluita, kokeilua ja oivaltamista. Toisessa mausteena cashew-appelsiininkuori-kookos-viikuna, jouluisemmassa ajatukseksi pyörimään jäänyt karpalo-manteli-piparkakkumauste.
Siellä ne olivat, jääkaapissa. Kului pala, kului toinen. Kysyi yksi, kysyi toinen. Se kolmas hiipi useampana iltana viimeistä valoa sammutellessa nappaamaan vielä yhden palan ennen levolle käymistä. Sen palan, joka sai hymyn huulille, makunystyrät huutamaan onnesta ja mielen keveäksi. Ei uskoisi miten niin sallittu ja terveellinen herkku voi olla niin kielletyn herkullista.
Mun on kans ihan pakko testata!! Niin moni on jo jäänyt koukkuun... ;)
VastaaPoistaSuosittelen. Koukuttaa, kuten suklaakin. Ja kerääntyy kuten suklaa. Sisällys vaan on paljon laadukkaampaa ja tekee vain hyvää sopivissa määrin ;)
PoistaKuulostaa todella hyvälle! Mä en oo tehnyt kertaakaan, vaikka tiedän, että mies arvostaisi. Ehkä olisi jo aika:)
VastaaPoistaRohkeasti vaan testaamaan. Hommahan on ihan lasten leikkiä (meillä kirjaimellisesti) ja netti on täynnä ohjeita, joilla on helppo lähteä alkuun.
Poista