tiistai 21. tammikuuta 2014

Pyykkipäivä!

Vaikken olekaan enää kotiäiti, aion siitä huolimatta kirjoittaa pyykinpesusta. Pyykit ja tiskit kun ovat niitä kotiäitien kestopuheenaiheita, mutta valitettavasti pyykkäyshommiin joutuu myös työssä käyvät äidit. Pahus.

Meillä oli tänään taas hieman erilainen pyykkipäivä. Säännöllisesti talvisin meillä on kuurattu nyrkkipyykkinä villavaatteita. Tänään uskaltauduin pesemään ensimmäistä kertaa villoja koneessa ja lopulta niitä pyörikin kolme koneellista. Ei lainkaan huopuneita ja sopiva ohjelmakin löytyi! Näillä eväin jatketaan siis seuraavallakin kerralla.

Tämä äiti rakastaa villaa. Hiukan lapsikin. Lapsi kulki ensimmäiset kaksi vuotta lähes aina villahousuissa, koska kestovaipatuksessa koin sen meille sopivimmaksi ratkaisuksi. Vauvana kuvaan hyppäsi myös merinobodyt ja myöhemmin tapahtui hurahdus silkki-villaan. 
Nykyään meillä on kaiken kattava varustus eri merkkejä. Löytyy kotimaista ja ulkomaista. Liki kaikki on ostettu käytettynä eräältä foorumilta tai "villaystäviltä". Valitettavasti prinsessavaiheen omaavalle lapsukaiselle ei vaan enää kaikki kelpaa. Onneksi nyt kovilla pakkasilla hän itsekin ymmärsi miten ihana silkki-villainen kerrasto onkaan vaatteiden alla ja yöpukuna. Ja äidin sydän oli pakahtua!

Itse suosin myös villaa. Viluvarpaana siirryn liki suoraan villasukista sandaaleihin. Keinokuitu- ja puuvillaneuleet on hiljalleen poistunut kaapista ja tilalle on tullut kirpputoreilta villaa. Villan helppohoitoisuuden vuoksi ei montaa neuletta tarvitse kaapissa säilöäkään. Tuuletus vain ja taas kelpaa käyttää. Ostinpas itsellenikin suomalaista tekoa olevan villatuotteen viikonloppuna Someron Adamarian alennusmyynnistä. Siitä luvassa myöhemmin lisää, sillä ihanuus majoittui jo työpaikan naulakkoon ennen kuin kuviin ehti.



Villahullun illat kuluu leppoisasti puikkoja heilutellen. Aviatrixin piti tulla omalle neidille, mutta eipä jäänyt kypärämyssyn vertaa alle tilaa ja tuollainen käsinkehrätty "tikkuvilla" ei tule kuuloonkaan lapsen iholle ilman silkkikypärämyssyä. 

Omat lapasetkin valmistui vihdoin ja viimein, pienen mokan vuoksi jouduin lopulta purkamaan molemmat liki alkutekijöihin.


VANNOIN jokin aika siiten, etten osta ainuttakaan kerää lankaa ennen kuin vanhat on tuhottu, etenkään Novitaa. Kirpputorilla käveli vastaan muovikassillinen vanhoja Novitan lankoja kahdella eurolla ja pakkohan se oli ottaa... Ehkä vielä jonain päivänä pidän lupaukseni?

Pssst.. Ja näissä purkeissa on vain "sukkalangat", voi kuinka vähältä määrä näyttääkään..

2 kommenttia:

  1. Hassua muuten, miten ennen lasta pyykkäys tuntui kamalan isolta urakalta, mutta nyt se hoituu muiden hommien ohessa. Tässä on ilmeisesti oppinut multitaskingia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai siitäkin ihmetiedettä saa tehtyä, jos väkisin yrittää :D Meillä normipyykki lajitellaan tasan kahteen eri koneelliseen ja se siitä. Tosin meillä ei pyykkiä tule kuin kaksi koneellista viikossa (kun ei ole edes kestoja enää vuoteen ollut mukana.. nyyh) eli ei se kauheasti kuormita. Mutta myönnän kyllä, että homma oli ennen lasta ylitsepääsemättömän raskasta :)

      Poista